perjantai 19. toukokuuta 2017

Taittopyörällä asemalle ja loppumatka jatkuu junalla!

#HSLkokeilu 

Kevan Maija Sarlomo testaa taittopyörän ja junan yhdistelmää työmatkoillaan Vantaan Kivistöstä Kamppiin parin viikon ajan. 

Päivä 1
Maanantaiaamu klo 6.55 ja otan kokoon taitetun pyörän ulkovarastosta. Ilmassa tummat pilvet ja sateen uhka, joten halusin nopeasti asemalle. Siinä mielessä pyöräily verrattuna esimerkiksi autossa istumiseen aiheuttaa päänvaivaa ilman asianmukaisia säänkestäviä varusteita, että esimerkiksi sateenvarjon kanssa pyöräily ei ole kovin sujuvaa.

Kuva: Maija Sarlomo
Poljin 1,7 km matkan 5 minuutissa. Aseman liukuportaissa mietin, että minulla on alle 2 minuuttia aikaa junan lähtöön, joten aprikoin, ehdinkö koota pyörän ensin, hyppäänkö vaunuun vain pyörän kanssa ja taittelen sen siellä kasaan vai jäänkö suosiolla odottamaan seuraavaa junaa. Huoleni on turha, sillä ehdin laiturilla taitella pyörän kasaan ja hetken jopa odottelen junan valoja. Pieni hiki iskee siinä vaiheessa päälle. Johtuu ehkä vauhdikkaasta pyöräilystä, pyörän kanniskelusta (suhteellisen vähäisestä kuitenkin) tai ensimmäisen aamun jännityksestä :)

Helsingin päässä ilokseni huomaan, että Baana on sopivasti avattu myös Mannerheimintien alitukseen tänä aamuna. Matka toimistolle Pohjoisen Rautatiekadun toiseen päähän taittuu ehkä parissa kolmessa minuutissa.

Matka-aika todistusaineiston eli selfien ja parin muun valokuvan kera yhteensä 44 minuuttia. Tätä nopeampi en usko olevani jatkossakaan, koska kaikki meni aikataulullisesti aika nappiin. Todennäköisesti autolla olisin ollut jo tässä ajassa toimistolla, koska kello ei ollut vielä edes kahdeksaa ja yleensä matka-aika ruuhka-ajan ulkopuolella on noin 30 minuuttia.

Päivä 2
Aurinkoinen ja suhteellisen lämmin aamu. Seitsemän jälkeen junassa vielä hiljaista eikä samaan kohtaan vaunua tule matkalla muita matkustajia. Olen todennut jo tässä vaiheessa järkevämmäksi ottaa ns. kauimmaisen yksikön vaunun, jotta voin vapaasti levittäytyä tavaroineni.  

Kuva: Maija Sarlomo
Kotimatkalla kokeilen hieman eri paluureittiä, jossa enemmän hiekkateitä ja isompaakin soraa. Ajettavuus ei ole niin mukava mutta lyhyellä pätkällä menettele. Kotona pyörä ei mene enää taiteltuna varastoon vaan jää katokseen odottamaan seuraavaa aamua.

Päivä 3
Tuntui että aamulla polkeminen oli tahmeampaa, mutta vastatuulikin oli kova. Kuuntelen äänikirjaa koko matkan, joten ajantaju vähän hämärtyy ja junamatka sujuu nopeasti. Pyörän taittelu ja avaaminen sujuvat jo rutiinilla tietyssä tutussa järjestyksessä. Kantaminenkaan ei ole kovin hankalaa, toki minimoin turhat siirtymät ja Kivistön päässä kulkua helpottavat liukuportaat, joissa yleensä pyörä kulkee avattuna. 


Kuva: Maija Sarlomo
Keskellä päivää poljen myös Töölöön. En ole ennen pyöräillyt niin paljoa ydinkeskustassa, joten välillä mietin miten liikenteen seassa olisi sujuvinta polkea. Vaikka autoja ja busseja huristelee vähän sieltä ja täältä, niin vain Töölön torin kohdalla poljen pienen matkan poissa autotieltä. Mielestäni se on helpompaa kuin (sääntöjen vastaisesti) jalkakäytävällä jalankulkijoiden välissä pujottelu.

Töiden jälkeen olen laiturilla juuri ennen junan lähtöaikaa, mutta pyörän vuoksi keskellä kiireisintä ruuhka-aikaa en voi vain hypätä ensimmäiseen vaunuun jossa vielä ovet auki. Kipitän pari vaunua edemmäs sopivan vaunun kohdalle, mutta kuljettaja on jo sulkenut ovet enkä pääse sisälle. On siis siirryttävä toiselle laiturille odottamaan uuttaa P-junaa, 10 minuuttia ylimääräistä odottelua kiireisessä aikataulussa harmittaa. Päivän matkat kokonaiskestoltaan 45-55 min suuntaansa.

Päivä 4
Aamulla sumuinen ja sateinen sää. Viikko sitten ennen kokeilua en olisi pyörän päälle hypännyt samassa kelissä, mutta jo muutaman päivän ”rutiinilla” ajattelen, että en ole sokeria :) Mukana myös ylimääräinen kassi pyöränkahvassa, mutta se ei hankaloita matkantekoa tai pyörän kantamista.

Kuva: Maija Sarlomo
Kotimatkalla ensimmäistä kertaa klo 18 jälkeen, joten päätän olla taittelematta pyörää. Ensimmäiset pari pysäkkiä mietin vähän väliä, saako se nyt olla tuossa ja tuleekohan sisään joku lastenrattailla. Olisiko vain kannattanut suosiolla ottaa jo vakipaikka vaunun nurkasta, jossa taitopyörä ei vielä kenenkään paikkaa tai ylimääräistä tilaa? Kaikki hyvin, loppumatkakin menee hyvin. Tämän viikon työmatkapyöräilyt ohi, sillä huomenna suunta Porvooseen.


Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.