maanantai 26. syyskuuta 2016

Piintynyt autoilija tottui uudestaan bussimatkaan


#Matkakorttikokeilu

Talokeskuksen Essi Routasuo kokeili kaksi viikkoa joukkoliikennettä työmatkallaan Helsingissä.

En luulisi olevani piintynyt autoilija, sillä vielä viitisen vuotta sitten kuljin työmatkat enimmäkseen bussilla. Toisaalta siihen tottuu yllättävän nopeasti, että autolla kuljetaan kaikki matkat, ja kun matkakorttinikin jossain vaiheessa hukkui, niin satunnaisista bussimatkoista tuli hankalan tuntuisia - eihän ihmisellä nykyisin koskaan ole käteistä rahaa, joten bussimaksun maksamiseenkin piti varautua erikseen. Aivoihin on iskostunut ajatus, että joukkoliikenteen käyttö on hankalaa ja kurjaa - mielikuva jota monet työkaveritkin omilla mielipiteillään ovat vahvistaneet.



Nyt kun olen viikon verran kulkenut työmatkani Viikinmäestä Ruskeasuolle matkakortin turvin joukkoliikennettä käyttäen, on mieleen palautunut, että bussilla liikkumisessa on omat hyvät puolensa. Eipä ole tarvinnut ruuhkia manata, kun porhaltaa jokeribussin kyydissä joukkoliikennekatua pitkin ja vaihdon jälkeen Hämeenlinnanväylällä ohittaa jonot bussikaistaa myöten. Tai aamutilaisuuteen keskustaan kiiruhtaessa voi skipata autopaikan etsimisen ja aamupäivällä toimistolle siirtyessä saa melkein henkilökohtaisen kuljettajan käyttöönsä, kun puolityhjä bussi kiitää pohjoiseen päin.

On niitäkin hetkiä, jolloin muistan, että auto on oikeastaan aika kätevä. Kun bussi menee nenän edestä matkallani pysäkille, vaikka Reittioppaan mukaan piti olla vielä kaksi minuuttia aikaa – niin, ajoissa lähteminen ei ole suuria hyveitäni. Onneksi on vaihtoehtoja, ja juuri tuo tiuhaan kulkeva jokeribussi on osoittautunut aikataulurajoitteiselle oivaksi valinnaksi, vaikka matka pysäkille onkin jonkin verran pitempi. Sillä matkallakin saa kuitenkin haudottua Pokémon-munaa useiden satojen metrien edestä, joten ei se hukkaan mene. (Kysykää lapsiltanne, jos ette ymmärrä.)

Niin kauan kuin bussilla kulkemiseen ei liity aikataulujen perässä juoksemista tai pitkiä odotteluaikoja pysäkillä, se tuntuu ihan toimivalta vaihtoehdolta. Kuluneen viikon ajan ovat säät suosineet, eikä ensi viikollekaan ole toistaiseksi luvassa kovia sateita, joten senkin puolesta homma toimii. Voin hyvin kuvitella, että pidän matkakorttia aktiivisessa käytössä kokeilun jälkeenkin, mutta turvaudun autokyytiin sateisella kelillä. 


torstai 22. syyskuuta 2016

SOK:lla tehty hienoa työtä viisaan liikkumisen edistämiseksi!

#HSLkokeilu

SOK sai Viisaan liikkumisen kokeiluhankkeen päätöstilaisuudessa tiistaina 20.9. hyvin ansaitun Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin.

Puolen vuoden aikana voi saada ihmeitä aikaan. Keväällä tehdyllä liikkumiskyselyllä selvitettiin  työmatkaliikkumisen nykytilaa ja työpaikan viisaan liikkumisen "kipupisteitä", työpajassa työstettiin niihin ratkaisuja - ja sitten ryhdyttiin toimeen.

Viisaan liikkumisen edistäjiä. Kuvassa vasemmalta: Mari Päätalo (Valpastin Oy), Anna Ruskovaara (HSL),
Mari Junnila (SOK), Heidi Partanen (SOK) sekä SOK:n viisaan liikkumisen
kokeilijat Jutta Peltola ja Elina Lähteenmäki

Hankkeen päätöstilaisuudessa SOK:n henkilöstön kehittämispäällikkö Heidi Partanen esitteli työn tuloksia. Lista viisasta liikkumista edistävistä toimenpiteistä on vaikuttava: uusia suihku-, puku- ja vaatesäilytystiloja, runkolukittavia pyörätelineitä, yhteiskäyttöauto työasiointiin ja työsuhdematkalippu vaihtoehtoiseksi eduksi kulttuuri- tai liikuntaedun rinnalle. Myös etätyöohjeistuksia muokataan.

Kauan kaivatut lisätilat vaatteiden säilytykseen
saatiin kuin saatinkin järjestettyä.
Ässäkeskuksen sisäpihalle asennettiin uudet,
runkolukituksen mahdollistavat pyörätelineet.
HSL:n Anna Ruskovaara (vas.) ojentaa sertifikaatin SOK:n
henkilöstöpäällikkö Mari Junnilalle.

Paljon onnea SOK, erittäin hienoa työtä!


Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Miten tehdään rutinoituneesta autoilijasta työmatkapyöräilijä

#HSLkokeilu

Innofactorin Riikka Hiltunen kokeilee kahden viikon ajan työmatkapyöräilyä matkoillaan Lauttasaaresta Keilaniemeen.

Vihdoin pääsen aloittamaan työmatkapyöräilykokeilun parin viikon flunssailun jälkeen! Aloittaminen on ollut pitkään mielessä, mutta muisto edellisen kokeilun jälkihiestä, joka pukkasi päälle aamun ensimmäisessä palaverissa, ei ole houkutellut. Nyt olen varautunut pyyhkeellä ja vaihtovaatteilla.

Intoa täynnä polkaisen matkaan ja päätän pyhästi pyöräillä tarpeeksi hiljaa. Mutta sehän onkin vaikeampaa kuin kuvittelisi. Hiki nousee väistämättä pintaan. Onneksi se ei haittaa, koska töissä pääsee suihkuun.

Ilma on mitä mainioin. Lämpöä 14 astetta ja hieman sumua. Ennalta suunnittelemani reitti Lauttasaaresta Keilarantaan Myllykallion koulun ohi onkin rakennustyömaan vuoksi suljettu, joten saan matkaani ylimääräisen pyrähdyksen metsän läpi. Päästyäni Länsiväylälle matka sujuu vauhdikkaasti ja huomaamatta olen jo Microsoft-talon kupeessa kääntymässä kohti Keilarantaa.


Pyöräilyn etikettiin pitää vielä totuttautua, sillä huomaan, etteivät työmatkapyöräilijät taida tervehtiä toisiaan. Useamman katsekontaktin väistön ja nolostuneen kädennoston jälkeen tyydyn vinkkaamaan, jos joku sattuu katsomaan päin.

Pari käännöstä vielä Koneen ja Rovion talojen ohi ja olenkin jo Innofactorin pihassa. Olo on todella pirteä ja iloinen. Tuntuu siltä, että tämä kokeilu on tosi hyvä juttu. Suosittelen!

Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Vihdoin liikkeelle muulla kuin omalla autolla!


#Matkakorttikokeilu


Talokeskus Oy osallistuu HSL:n Matkakorttikokeiluun toimipaikan muutettua Pihlajamäestä Ruskeasuolle.

Katri Ståhlberg kokeilee kaksi viikkoa joukkoliikennettä työmatkallaan Helsingissä.

Olen täysin rutinoitunut autoilija, joka ei ole edes osannut ajatella joukkoliikennettä vaihtoehtona. Asuin ennen Espoossa, josta helpoin tapa hankkiutua johonkin oli ehdottomasti oma auto. Olen myös sen tyyppisessä työssä, että liikun paljon keskellä työpäivää ja omalla autolla siirtyminen on nopeaa ja mutkatonta. Mutta ruuhka-aikaan töihin pääseminen ja vastaavasti kotiin lähteminen on yhtä tuskaa... Niinpä pinttyneistä tavoistani huolimatta päätin ryhtyä kokeilemaan tätäkin vaihtoehtoa ja aloitinkin kokeilun viime perjantaina. Kiva, että pääsin vihdoin liikkeelle muutoin kuin omalla autolla ;)

HSL:n palvelupisteessä mukava henkilökunta opasti minua matkakortin käytössä ja bussilla jatkaessani kuski opasti minut jäämään oikealla pysäkillä :)




perjantai 16. syyskuuta 2016

Matka-aika sujui ajamisen sijaan lehteä lukiessa

TNS Gallupin Sari Kivimaa testaa kahden viikon ajan joukkoliikenteen käyttöä työmatkoillaan Mäntsälästä Otaniemeen.

Ensimmäisen kokeilupäivän aamu meni kellon kanssa kilpaa juostessa - nyt ei voinutkaan venyttää sängystä nousemista yhtä vapaasti kuin muina päivinä. Mäntsälästä ensin bussilla Kamppiin ja siellä bussin vaihto Otaniemen suuntaan. Pysäkiltä sitten pienoinen happihyppy-kävely työmaalle kesäisenä syysaamuna. Iltapäivällä sama sitten toiseen suuntaan!

Matka-aika sujui ajamisen sijaan lehteä lukiessa, tästä voi kokeiluviikkojen aikana jopa alkaa tykätä.
Ainoa ehkä pienen harmituksen aihe ovat olleet iltapäivisin täpötäydet bussit Otaniemestä. Katsotaan mitä tuleman pitää!

  
Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.

torstai 15. syyskuuta 2016

Taittopyörä mahdollistaa monenlaiset reittivalinnat

TNS Gallupin Kai Ruotsalainen testaa parin viikon ajan taittopyörän ja joukkoliikenteen yhdistelmää työmatkoillaan Vantaalta Espoon Otaniemeen.

Aloitin hymyssä suin  taittopyöräkokeilun maanantaina 12.9. Mielenkiinnolla teen havaintoja työmatkaani koskien, testaillen ja tarkastellen eri reittien ajankäyttöä ja mielekkyyttä.

Kuljen normaalisti töihin linja-autolla, jonka voin ottaa lähes kotioveltani ja päästäkseni töihin minun tulee vaihtaa kerran. Vaihtoyhteyksiä minulla on useita valittavana riippuen siitä, missä vaihdan toiseen linja-autoon. Kokeilujakson aikana kokeilen eri reittejä mennä töihin.

Ensimmäisten päivien jälkeen olen ollut tyytyväinen, miten matka sujuu pyörän ja linja-auton yhteiskäytöllä. Matka kotoa ensimmäiselle pysäkille sujuu hyvin alamäkeen polkien reilusti alle kymmeneen minuuttiin. Laitan pyörän kokoon ja otan ensimmäisen linja-auton kohti keskustaa. Tämän samaisen ajan olisin ihan hyvin voinut käyttää linja-autoa odotellessa. Pysäkin vaihtaminen sujuu kävellen, ja sitten jatkan seuraavalla bussilla lähes työpaikalleni asti. Lopuksi poljen noin kilometrin verran haukaten raikasta aamuista ilmaa ennen toimistopäivää. Kotiin päin mentäessä käytin samaa reittiä.

Huomasin ilokseni ihmisten kummastuneita katseita, kun nousin linja-autoon taitetun polkupyörän kanssa. Toiset antoivat ystävällisen sävyisiä hymyjä, kun taas toiset katsoivat uteliaina polkupyörää. Linja-auton kuljettajilta olen saanut ystävällisiä hymyjä myös.

Kokeilen kuluvalla viikolla lisää erilaisia reittejä. Jotkut matkat voin hyvin hoitaa polkupyörällä -  samalla tulee kuntoiltuakin. Mieluummin liikun eteenpäin edistäen työmatkaani kuin seison paikoillani linja-autoa odottaessa.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Kypärä päässä bussissa

Mika Lappi Innofactorilta testaa työmatkoillaan Jorvista Keilaniemeen parin viikon ajan taittopyörää ja joukkoliikennettä.

Vertailukohtana edelliseen pelkällä pyörällä tapahtuneeseen matkaan vuorossa oli linja-auton ja pyöräilyn yhdistelmä. Etukäteistuntumalla ajassa tuskin tulee eroa. Tavoitteena on nyt jättää hikoilut väliin, minimoida pyöräilymatka ja olla ns. suoraan työkunnossa matkan jälkeen.

Matka alkoi parin minuutin pyöräilyllä pysäkille. Hmm, ei ihan optimaalinen lähdön ajoitus tavoittelemani linjan aikataulun suhteen. Taisi mennä aika pyörää taitellessa. Ei ollut oma vika ;-).
Odotellessa ehti hyvin taittelemaan pyörän kuljetusasentoon.


Bussimatka menee tuttuun tyyliin asuinalueiden läpi kierrellessä. Alkumatka meni auton keskiosassa seisoskellessa ja pyörää tukiessa. Penkillä istuminen houkuttaa muutaman minuutin huonossa asennossa seisomisen jälkeen. Eräältä pysäkiltä tulee lastenvaunut (työntäjän kanssa) viereen. Tila riittää pyörän uudelleen asemoinnin jälkeen juuri ja juuri. Hetken päästä toisetkin vaunut ovat pyrkimässä sisään, joten siirryn toiseen istumapaikkaan. Niputettu pyörä mahtuu jotenkin peräosan käytävällekin. Onneksi ei ole enää pahin ruuhka-aika.


Bussin takaovesta pääsin kohtuullisen sujuvasti ulos kypärä ovenpieliä hipoen. En ole ilmeisesti tottunut kypärä päässä poistumaan linja-autosta. Pyörän ajokuntoonlaitto onnistuu jo rutiinilla. Vielä on edessä pieni pyörittely Länsiväylän ali ja loppumatka toimistolle Keilalahden rantaa pitkin. Tavoite lähestyy tänäänkin hyvässä säässä.

Työpäivä alkaa mukavasti suoraan omaan työpisteeseen kävellessä. Jos ei yhdistelmämatkalla ajassa mitään voita, niin mukavuudessa hieman. Kuntoilu tosin jää tällä tavalla liikuttaessa erilliseksi iltapuhteeksi. Toisaalta monesti on helpompaa näin päin - varsinkin vaihtelevissa säissä.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin Oy.